Suomen ja Somalian väliset suhteet ja kehitysyhteistyö
Kansalais- ja kansainvälisten järjestöjen toiminta Somaliassa vuosina 1960–1977
Silloin Somaliassa toimi pääosin 
kansainvälisiä YK:n alaisia järjestöjä, jotka tekivät Somalian valtion kanssa yhteistyötä maan kehittämiseksi. Nämä järjestöt auttoivat Somaliaa terveydenhuollon, opetuksen ja ruoantuotannon kehittämiseksi. Vuonna 1977 Ogadenian sodan seurauksena Somaliaan tulvi pakolaisia Ogadeniasta ja Etiopian Somali-alueelta. Pakolaisia saapui eri arvioiden mukaan puolesta miljoonasta miljoonaan, tämä oli silloin maailman suurin pakolaisaalto. Ogadenian sota toi myös Somaliaan monia kansalais- sekä kansainvälisiä järjestöjä. Samoin Somaliassa perustettiin kansalaisjärjestöjä pakolaisten auttamiseksi. Ennen vuonna 1977 kansalais- ja kanssainvälisten järjestöjen toiminta oli vähäistä Somaliassa.
Suomen ja Somalian suhteet
Suomi tunnusti Somalian itsenäisyyden 3. heinäkuuta 1960. Maiden väliset diplomaattiset suhteet solmittiin myös vuonna 1971 ja ensimmäinen suurlähettiläs oli Martti Ahtisaari, Suomen Tansanian suurlähetystössä. Suomen ja Somalian yhteistyö 70-luvulla rajoittui yksittäisten suomalaisasiantuntijoiden osallistumiseen esim. YK: n ja Punaisen Ristin/ Punaisen Puolikuun tehtäviin Somaliassa. Yksi näistä henkilöistä joka oli mukana toiminnoissa oli Leena Siitonen, joka toimi kirjastoalan asiantuntijana UNESCON palveluksessa ja työskenteli osan aikaa myös Lafoole yliopistossa.
70-80 luvuilla suomalaiset delegaatit järjestivät monipuolista valmiuskoulutusta ja julkaisivat ensimmäisen somalinkielisen ensiapuoppaan. Samoin maiden kahdenvälisen yhteistyön tuloksena toteutetun uudenaikaisen ja tehokkaan lääkehoito-ohjelman menestyksellisesti toteuttanut tuberkuloosihanke laajeni lähes koko maahan. Hankkeen tunnus merkkeinä olivat hyvä hoito-ohjelma, taudin ennakkoehkäisy, terveysvalistus ja tartunnoista tiedottaminen. Somalian kansallisen tuberkuloosiohjelman sairaaloita ja toimipisteitä kunnostettiin suomalais-somalialaisvoimin vuosina 1980-1990. Tämä ja usea muu hyvin onnistunut hankke sekä hyvin onnistunut maiden välinen kehitysyhteistyö keskeytyi Somalian verisen sisällisodan takia vuonna 1991. Tämä aiheutti suuren somalialaisten pakolaisaallon Somalian naapurimaihin samoin maailman muihin maa osiin kuten kaukaiseen ja kylmään pohjollaan.
Suomen ja Somalian suhteet 1990–2010
Vuodesta 1990 lähtien Suomeen tuli tuhansia somalitaustaisia turvapaikanhakijoita maan levottomuuksien jatkuessa suuressa osassa Somaliaa. Suomessa on tällä hetkellä arviolta 13 tuhata somalitaustaista, joista vajaat puolet ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. 1991 sisällissodan jälkeen Suomen tuki Somaliaan tapahtuu pääosin YK:n kehitysohjelmien kautta, samoin Suomi tuki taloudellisesti rauhanprosesseja. Suomi tukee myös humanitaarista avustustoimintaa esim. punaisenristin kautta. Suomi seuraa myös Somalian tilanetta Afrikan sarven, Nairobin ja Addis Abeban suurlähetystöjen kautta. Samoin ulkoministeriössä tilanetta seuraa erityisedustajana Afrikan kriiseissä kansaedustaja Pekka Haavisto.
Suomi-Somalia Seuran kehitysyhteistyö
Suomi-Somalia seuralla on kokemusta kehitysyhteistyöhankkeista, seuralla on ollut eri hankkeitta vuodesta 2001. Seuralla on tällä hetkellä kaksi hanketta; Afgoi neuvolahanke, joka alkoi kolmevuotisena hankkeena ensin vuosina 2003–2005 ja jatkoa vuosille 2006–2008 ja 2009–2011. Toisena hankkeena tänä vuonna käynnistyi Afmadow-terveyskeskushanke vuodelle 2011, hankkeelle on vireillä jatkohakemus vuosille 2012–13.
Seuran hanke historia
- Terveyskeskustoiminnan tukeminen Somaliassa, 2011 (2012-13)
- Neuvolatoiminnan tukeminen Somaliassa jatko hanke, 2009-11
- Neuvolatoiminnan tukeminen Somaliassa jatko hanke, 2006-9
- Neuvolatoiminnan tukeminen Somaliassa, 2003-5
- Tuberkuloosivalistushanke Mogadishussa, 2002-3
- Boraman sairaalan koulutustuki, 2002-3
- Hargeisan orpokodin kanalahanke, 2001-3
- Tuberkuloosityön seuranta ja pilotti, 2001-3
Suomi-Somalia seura ry
PL 242
00121 Helsinki
Puh. 0465435885
suomi-somalia.seura(at)suomi24.fi
Kehitysyhteistyö
